”Mistä maasta olet kotoisin - sinähän puhut hyvin suomea!”

Mixed Finns -kolmikko tuo vähälle huomiolle jääneen näkökulman rasismikeskusteluun


Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan ja Janina Ojala. Kuva: Mixed Finns

Yhteiskunnassamme suomalaisuus on edelleen hämmentävän valkonormatiivista. Maamme johtaa tilastojen huippua onnellisuudessa, mutta surullisesti myös syvälle juurtuneessa rasismissa.

Alice Jäske, Janina Ojala ja Priska Niemi-Sampan tapasivat etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluvien opiskelijoiden järjestössä Students of Colour:issa, jossa idea sometilin perustamisesta sai kipinää. Naiset inspiroituivat syntyneestä tukiverkostosta niin, että he halusivat laajentaa sitä muillekin tukea tarvitseville. He päättivät perustaa Mixed Finns -tilin Instagramiin, jossa jaetaan tietoa suomalaisesta mixed-race -identiteetistä sekä antirasismista, annetaan vertaistukea ja kerrotaan tarinoita. Kolmikon päämääränä on, ettei toisen ulkoiset piirteet määrittäisi hänen kansallista identiteettiään.

Suomalaiset mixed-race-identifoituvat henkilöt ovat laaja moninainen ryhmä, joka koostuu ihmisistä, jotka edustavat kahden eri kulttuurin identiteettiä ja ovat niihin liittyvien oletusten risteymässä. Mixed Finns -naiset haluavat olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa ulkonäkö ei määritä suomalaisuutta ja jossa ihminen voi kokea kuuluvansa useampaan kulttuuriin olematta ”puoliksi jotain”. Aiheeseen liittyviä pulmia on monia, joiden purkamiseen tarvitaan useampi käsipari. Jo se, ettei sanalle ”mixed-race” ole sopivaa käännöstä suomeksi, on ongelma: muun muassa Google Kääntäjän suomennos sanasta on ”sekarotuinen”.

Niin sanottu arkipäivän rasismi on näkyvin rasismin muoto, joka saattaa jäädä valkoiselta ihmiseltä huomaamatta - myös minulta. Miltä tuntuu syntyä Suomeen, mutta olla silti joidenkin silmissä ulkopuolinen?

”Etenkin lapsena jouduin monesti perustelemaan suomalaisuuttani”, Niemi- Sampan kertoo.

Jo pelkkä viattomalta tuntuva kysymys ”mistä olet kotoisin?” ja kehuksi tarkoitettu kommentti ”puhut hyvin suomea!” ovat mikroaggressioita, jotka vain ruokkivat rasistisia stereotypioita. Monesti rasismi mielletään hyvin äärimmäisiksi teoiksi, kuten haukkumasanoiksi ja jopa väkivallaksi. Todellisuudessa jo toisen etnisen taustan kyseenalaistaminen on vahingollista. Rasismista ei voida puhua ilman, että puhutaan myös rodullistamisesta.


”Asiasta keskusteleminen lisää ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, mitä mixed-race -identifioituvat suomalaiset joutuvat kokemaan jopa päivittäin”, naiset korostavat.

Stereotypioiden hallitsevaa maailmaa muokataan pienin askelin. Mixed Finns- naisilla on tähtäimessä antirasististen koulutusten järjestäminen muun muassa yrityksille. Koulutuksilla pyritään lisäämään tietoa ja ymmärrystä rasismista ja sen haitoista.

”Rasismista puhutaan usein hyvin kaavoihin kangistuneesti. Keskustelua siitä ei ole muutenkaan käyty Suomessa kovin kauaa, jonka vuoksi meillä ei ole edes käsitteitä kaikille ilmiöille. Haluamme lisätä tietoisuutta rasismista helposti lähestyttävällä tavalla”, Janina Ojala sanoo.

Rakenteellinen rasismi on piilevä yhteiskunnallinen jäänne rasistisesta ideologiasta, joka voi pahimmillaan vaikuttaa vähemmistöryhmän identiteettiin, koulumenestykseen ja alhaisempaan tulotasoon. Vaikka laissa, organisaatioissa ja muissa palveluissa rasismin rippeitä on saatu kitkettyä pois, saattavat rasistiset käytännöt olla yhä läsnä.

Naiset haastavat etenkin yrityksiä ja mediaa ottamaan koppia aiheesta. Henkilöstön rasisminvastainen kouluttaminen ja mediassa aiheen pinnalle nostaminen on tärkeää. Ei riitä, että asiaa käsitellään vain rasismin vastaisten teemaviikkojen aikana. Suomalaisuuden representaation monipuolistaminen on meidän kaikkien vastuulla.